Vahingon aiheuttaja on pääsääntöisesti velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Toisinaan vahinkoa kärsinyt taho voi olla toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen. Tällöin osapuolten välille voi syntyä erimielisyyttä siitä, tuleeko arvonlisävero huomioida korvausmäärässä. Toisin sanoen erimielisyys voi liittyä siihen, voiko tuhoutuneen omaisuuden hankinnan yhteydessä maksettu arvonlisävero tai korvaavan tuotteen arvonlisävero jäädä tällaisessa tapauksessa vahinkoa kärsineen yrityksen vastattavaksi.
Arvonlisävero on vero, jonka yrittäjä siirtää tuotteen tai palvelun ostajan maksettavaksi. Jos ostaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, hän maksaa itse veron. Jos ostaja itsekin on arvonlisäverovelvollinen, hän siirtää maksamansa arvonlisäveron oman asiakkaansa maksettavaksi tai tietyin edellytyksin saa veron palautuksena valtiolta verokauden päättyessä.
Vahingonkorvausta on velvollinen suorittamaan vahingon aiheuttaja. Tämän toteuttamiseksi oikeudenkäynnissä, on vahingonkorvausta vaativan muun ohella kyettävä osoittamaan vahingon syntyminen. Jos vahingonkorvausta vaativa ei pysty osoittamaan vahingon syntymistä, hän häviää asian.
Korvausta maksetusta tai maksettavaksi tulevasta arvonlisäverosta vaativan näyttötaakka poikkeaa tilanteissa, joissa vahinkoa kärsinyt on arvonlisäverovelvollinen ja ei-arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäverovelvollisen on yleensä esitettävä laajempaa näyttöä kärsimästään vahingosta ja korvausvelvollisuuden perusteista kuin ei-arvonlisäverovelvollisen. (30.7.2018)
Kalle Ujainen
asianajaja
Hyvinkää