Eduskunta saattoi vuonna 1983 voimaan lain lisäyksen avioliitossa leskeksi jääneen asumisen turvaamiseksi. Lisäyksellä leskelle annettiin oikeus kuolemaansa saakka jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon riippumatta siitä, onko hän asunnon omistaja. Lesken oikeus on vahva, koska se syrjäyttää perillisten jakovaatimukset. Kuolinpesän velkojien oikeutta lesken asumisoikeus ei syrjäytä.

Lainsäätäjän tavoite lesken aseman parantamisesta vastaa ilmeisesti edelleen kansan enemmistön tahtoa. Lainsäädäntö on kuitenkin epäselvä siinä, miten leski ja perilliset jakavat asumisesta aiheutuvia kuluja. Erityinen epäselvyys sisältyy asunto-osakeyhtiöiden hoito- ja rahoitusvastikkeiden jakamiseen. On yleistä, että leski ja perilliset oikeudellisine avustajineen ovat erimieliset kulujen jakotavasta.

Lesken asumisoikeutta koskevaan kuluvastuukysymykseen ei löydy vastausta lainsäädäntöä koskevista esitöistä. Asiasta ei ole annettu yhtäkään asiaa selkiyttävää Korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä. Oikeuskirjallisuudessa tai asiaa sivuavissa oikeudellisissa kannanotoissa ei ole esitetty selkeää ratkaisua kulujen jakamiselle. Jos vastauksia löytyy, ne ovat ristiriitaisia, epäjohdonmukaisia ja useasti niin vaikeaselkoisia, että jopa asioita hoitavilla asianajajilla on vaikeuksia kehittää konkreettisia ratkaisuja.

Näin arkipäiväisessä ja yleisessä asiassa ratkaisun tulisi olla yksiselitteinen. Ei voida edellyttää, että kaikki, joita asia koskettaa, joutuvat laatimaan testamentin tai tekemään muita oikeudellisia järjestelyitä asian selkiyttämiseksi. Oikeudellisesti epäselvä tila aiheuttaa tarpeettomia riitoja ja kuluja monesti jo valmiiksi heikossa taloudellisessa asemassa oleville. Tilanteet tulevat lisääntymään, koska uusperheiden määrä kasvaa ja uudenlaisia asumismuotoja on syntynyt vuoden 1983 jälkeen. Viimeisin ilmiö ovat taloyhtiöt, joissa yhtiövastikkeeseen sisältyy hyvin suuri rahoitusvastikevelka. Lainsäätäjän tulisi selkeyttää lakia tai Korkeimman oikeuden antaa asiaan prejudikaatti oikeustilan selkiyttämiseksi. (16.1.2021)

Kalle Ujainen

asianajaja

Hyvinkää

Kirjoitus on julkaistu Aamupostissa 1.2.2021 , skannaus kirjoituksesta

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 5.2.2021