Lähestymiskiellosta annetun lain mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä.

Lähestymiskieltoasia tulee vireille käräjäoikeuteen jätettävällä hakemuksella. Käräjäoikeuksien kanslioista saa tähän tarkoitukseen hakemuspohjia. Suurimmassa osassa lähestymiskieltoasioista kieltoa hakeva tai sitä vastustava pärjää käsittelyssä yksin ilman avustajaa. Asianajajan apuun voi kuitenkin turvautua esimerkiksi tilanteessa, jossa tuomioistuin pyytää täydentämään lähestymiskieltohakemusta tai asianosainen kokee tilanteen erityisen painostavana. Lähestymiskieltoasiaa varten voi hakijan taloudellisen tilanteen mahdollistaessa saada oikeusapua. Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus ei yleensä kata asianajokuluja lähestymiskieltoasiassa.

Lähestymiskieltoasiat ovat muodollisesti ns. rikoshakemusasioita. Ne käsitellään suullisessa käsitelyssä, jossa kieltoa hakeva toistaa hakemuksessa esitetyn vaatimuksen mahdollisine tarkennuksineen. Tämän jälkeen kieltoa vastustava voi lausua käsityksensä lähestymiskiellon tarpeellisuudesta. Asian käsittelyssä on mahdollista esittää todistelua, joka on pääsääntöisesti henkilötodistelua tai kirjallista todistelua. Käsittelyn lopuksi asianosaisilla on mahdollisuus esittää loppulausunnot, joilla pyritään vakuuttamaan tuomari oman kannan oikeellisuudesta. Suurin osa lähestymiskieltoasioista jää käräjäoikeuteen, eli niistä ei valiteta hovioikeuteen.

Lähestymiskiellon määrääminen ei edellytä yhtä vahvaa näyttöä kuin syyksilukeva tuomio rikosasiassa. Tavanomaisesti kiellon perustana olevia lähiajan tapahtumia on kuitenkin oltava enemmän kuin 1-2 ja todisteena mielellään muutakin kuin oma sana. Käytännössä käräjätuomarit eroavat jonkin verran siinä, kuinka täsmällisesti kiellon perusteet on yksilöitävä ja kuinka paljon näyttöä laissa edellytetyn perustellun aiheen tueksi on esitettävä. On suositeltavaa, että lähestymiskieltoa hakeva ilmoittaa mahdollisimman yksilöidysti tapahtumat, joiden vuoksi katsoo lähestymiskiellon määräämisen olevan perusteltua. Selkeyden vuoksi perusteet on suositeltava ryhmitellä lain sanamuodon mukaisesti eri ryhmiin (henki, terveys, vapaus, rauha tai muu syy) ja kertoa, millaisia loukkauksia ja milloin eri ryhmissä on ollut, ja millä todistelulla tämä voidaan osoittaa. (27.1.2019)

Kalle Ujainen

asianajaja

Hyvinkää