Suomessa on ollut 1.10.2023 lukien voimassa lähestymiskieltolain lisäys, joka mahdollistaa lähestymiskiellon valvomisen teknisesti. Lähestymiskiellosta annetussa laissa käytetään nimitystä ’teknisesti valvottu lähestymiskielto’. Valvonta toteutetaan GPS-tekniikkaa hyödyntävällä, vartaloon kiinnitettävällä laitteella. Vain pidättämiseen oikeutetulla virkamiehellä, käytännössä poliisi tai syyttäjä, on oikeus hakea teknisesti valvottua lähestymiskieltoa. Uhrilla itsellään on mahdollisuus vain perusmuotoisen tai laajennetun lähestymiskiellon hakemiseen. Noin vuoden voimassa olleella lainsäädäntömuutoksella tavoiteltiin muun muassa lähestymiskiellon tehon parantamista, valvontamahdollisuuksien parantamista ja tehostamista sekä uhrin turvallisuuden lisäämistä.
Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuksista saamani tiedon mukaan niiden tuomiopiireissä on lain voimassaoloaikana tuomittu vain yksi teknisesti valvottu lähestymiskielto. Käytännössä lainkohta on jäänyt hyödyntämättä, eikä asiasta tiettävästi ole yritetty saada oikeuskäytäntöä poliisin tai syyttäjäviranomaisen toimesta.
Jo ennen lainsäädäntömuutosta poliisi- ja syyttäjäviranomaisilla oli mahdollisuus hakea lähestymiskieltoa. Käytännössä tätä tapahtui ja tapahtuu harvoin. Saadakseen lähestymiskiellon suojakseen, uhrin tai avustajansa tulee valtaosassa tapauksista hakea lähestymiskieltoa itse. Sama tilanne uhkaa toistua teknisesti valvotun lähestymiskiellon suhteen. Erona aiempaan on se, että uhrilla itsellään ei ole oikeutta hakea teknisesti valvottua lähestymiskieltoa.
Jotta uusi lainkohta ei jäisi käyttämättömäksi, syyttäjäviranomaisten ja poliisin tulisi asiassa aktivoitua. Lähestymiskieltoa asiakkaalleen hakevien avustajien tulisi myös aktivoitua siten, että he vaativat ponnekkaammin kyseisen lainkohdan hyödyntämistä ja ovat tässä suhteessa aktiivisia syyttäjien ja poliisin suuntaan. Mikäli viranomaisten aika ei riitä hakemuksen laatimiseen ja ajamiseen oikeudessa, voisivat he tarvittaessa yhtyä hakemuksiin mahdollistaen näin oikeuskäytännön saamisen asiasta. Lainsäädäntömuutos on hyödytön, jos sitä ei käytetä. (19.12.2024)
Kalle Ujainen
asianajaja, varatuomari
Hyvinkää