Esitän seuraavassa ehdotuksen siitä, miten rikosvahinkolakia muuttamalla voitaisiin paremmin edistää rikoksen uhrin etuja ja vähentää päällekkäistä työtä.
Rikosvahinkolain nojalla Valtiokonttori korvaa rikoksen uhrille valtion varoista osaksi tai kokonaan rikoksesta aiheutuneita vahinkoja. Tavanomaisesti Valtiokonttori ei maksa kaikkia oikeuden tuomitsemia korvauksia, vaan vähentää korvauksesta mm. korot, tekee perusvähennyksen ja voi maksaa tuomituista korvauksista vain osan. Pääsääntöisesti korvausta maksetaan vain sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä sekä tilapäisestä ja pysyvästä haitasta. Käsittelyaika korvausten saamiselle on keskimäärin 6-8 kuukautta. Korvauksen maksettuaan Valtiokonttorille syntyy oikeus periä uhrille maksamansa korvaukset tekijältä. Käytännössä Valtiokonttori siirtää saatavan Oikeusrekisterikeskukselle, mistä se siirtyy lopulta ulosottovirastolle perittäväksi. Rikosvahinkokorvauksen saatuaan uhrin kannattaa yleensä viedä jäännössaatava ulosottoon, jos tuomitun korvauksen ja Valtiokonttorin korvauksen erotusta ei ole tässä välissä maksettu.
Järjestelmää voitaisiin kehittää antamalla Valtiokonttorille oikeus siirtää ulosmitattavaksi kaikki tuomitut korvaukset riippumatta tekemästään korvauspäätöksestä. Tällainen järjestely noudattaisi ns. yhden luukun periaatetta, koska uhrin ei tarvitsisi enää tehdä ulosottohakemusta rikosvahinkopäätöksen saatuaan. Järjestelmä helpottaisi myös ulosottoviraston työtä, koska yhden rikoksen perusteella sille tulisi käsiteltäväksi vain yksi ulosottohakemus kahden sijasta. Sekä uhri että ulosottovirasto välttyisivät sekavalta korvausten laskemiselta ja yhteensovittamiselta. Nykyjärjestelmä aiheuttaa päällekkäistä työtä.
Vastaava järjestelmä on käytössä esimerkiksi elatusapuihin ja -tukiin liittyen. Elatustukilain 19 §:n 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitokselle on annettu oikeus kaikkien elatusapujen ja -tukien perimiseen (ja tilittämiseen).
Uudistus edellyttäisi rikosvahinkolomakkeen uudistamista ja yhden elatustukilain 19 §:n 2 momenttia vastaavan kohdan lisäämistä rikosvahinkolakiin. Uudistuksesta ei todennäköisesti aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia. Kyseessä olisi asioiden tekeminen aiempaa fiksummin ja resurssien tehokkaampi käyttäminen. (2.5.2020)
Kalle Ujainen
asianajaja, Hyvinkää
Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 18.5.2020